Vesiosuuskunta on katsonut, että jokaisen pääsääntöisesti noin 12 kuukauden pituisen ajanjakson veden jakelu ja vesilaskutus on yksi jatkuva palvelusuorite, jonka toimitus on saatu valmiiksi ja luovutettu asiakkaiden käyttöön vesimittarien luennan yhteydessä sekä laskutuksen valmistumisen myötä.
On tärkeää huomata, että vesiosuuskunta tarjoaa asiakkaileen veden lisäksi veden jakelupalvelun, hallinnoinnin, kunnossapidon ja puhdistuksen. Asia olisi yksinkertainen jos kyseessä olisi ainoastaan puhdas juomavesi, mutta kyseessä on siis palvelukokonaisuus, jonka palvelumaksut peritään osuuskunnan kaikkien kulujen kattamiseksi.
Osuuskunta katsoo, että laskutuksen verokannan ja vesiosuuskunnan verovelvollisuuden määräytymisen kannalta ratkaisevaa on jatkuvan palvelun valmistuminen eli kunkin tarkasteluajanjakson vedenjakelutoimituksen päättyminen, mikä vesiosuuskunnan tapauksessa juuri todettiin olevan se päivä vuodesta, jolloin asiakas on lukenut vesimittarinsa tai mikäli luentapäivää ei olisi merkitty ylös, niin päivä, jolloin lukemasta ilmoitettiin vesiosuuskunnalle.
Kuluvan toimintavuoden ensimmäinen lukemailmoitus tuli 30.6., jolloin osuuskunta jo oli arvonlisäverorekisterissä. Näin ollen lasku lähti verollisena, kuten kaikki seuraavatkin laskut tulevat lähtemään. Mikäli vesimaksut laskutettaisiin esimerkiksi kuukausittain, eikä vuosittain, kuten tehdään, niin verokäsittely muuttuisi kunkin kuukauden viimeisen päivän verollisuustilanteen mukaisesti.
Vesiosuuskunnan toiminnan palatessa erinäisten vaikeiden vaiheiden jälkeen takaisin normaaleihin uomiinsa, niin arvonlisäverotuksen säädösten mukaan toiminta luokitellaan laajamittaiseksi eikä sitä voida harjoittaa ilman arvonlisäverorekisteröintiä. Kuluvan tilikauden liikevaihto tulee varmuudella selvästi ylittämään vähäisen liiketoiminnan ylärajan 30.000 euroa, joten vesiosuuskunta on velvollinen suorittamaan arvonlisäveron kaikesta vuoden myynnistään. Vapaaehtoisesti alv-rekisteriin rekisteröitynyt yritys joutuu suorittamaan arvonlisäveron kaikesta myynnistään, vaikka liikevaihto olisi vähäinenkin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että mikäli vesiosuuskunta laskuttaisi suuren osan myynnistään verottomana, niin osuuskunta joutuisi rahoittamaan arvonlisäveron omista varoistaan, sikäli kun ei tosiaan olisi laskutuksellaan veroja asiakkailtaan kerännyt. Arvonlisäverollisuus hyödyttää osuuskuntaa vuosittain merkittävästi, koska mm. uusista liittymien rakennuskustannuksista, pumppaamon ja putkilinjaston korjaus- ja puhdistuskustannuksista saadaan arvonlisäverovähennyksiä.
Vesiosuuskunnan näkemyksen mukaan verollinen laskutustapa on tarkoituksenmukainen ja johdonmukainen myös siksi, että kun asiakkaat toimittavat koko vuoden kulutuslukemat, ei voida mitenkään saada varmuutta siitä, miten kulutus on jakautunut vuoden mittaiselle ajanjaksolle. Kulutus on epätasaista ja erilaista eri käyttötarkoituksen kiinteistöissä. Esimerkiksi suurin osa kesälomalaisista käyttänee mökeillään vettä lähinnä kesäkuukausina eli ajanjaksolla, jolloin vesiosuuskunta jo oli arvonlisäverorekisterissä.
Olemme käyneet tätä osuuskuntamme laskutuksen arvonlisäverokysymystä huolellisesti läpi käyttämämme tilitoimisto Pauli Kivimäki Oy:n johtajan Pauli Kivimäen kanssa ja olemme päätyneet selvitystyössämme yksiselitteisesti siihen johtopäätökseen, että vesiosuuskunnan tulee laskuttaa kaikki myyntinsä verollisena.
Otimme vielä varmuuden vuoksi yhteyttä Verohallintoon, jonka asiantuntijalta olemme saaneet ohjeistuksen menetellä valitsemallamme tavalla, koska laskutuskausi valmistuu arvonlisäverorekisteröinnin ollessa voimassa.
Ystävällisin laskutusterveisin Kari Peltonen